Etsin tiettyä tekstiä koneelta, mutta en löytänyt. Jatkan etsimistä paremmalla aikaa, keskellä yötä ei ehkä kannata supertuloksia odottaakaan mistään. Löysin kuitenkin jotain - todisteen siitä, että nuorempana olen osannut myös suuttua ja olla vihainen 😮 Siinäpä taito, jota pitäisi ehkä harjoittaa enemmän nykyäänkin - kirjoittamisen ohella.
Sulake multa kärähti
luolanainen mussa kai ärähti
ku kämppis alko isotella
mulle syyttä vihotella
Mikä se luulee mun olevan?
Pitäskö sen ottaa yks D…an?
Mitä hemmettiä, mitä piruu
se antaa mun vihas viruu?
Nyt mä nääs sitä inhoon
toivottavasti vaipuu het’ unhoon.
En oo sille tehny mitää
mut en voi sopuukaan väkisin yllä pitää.
Ku se mua syyttelee vaa
en voi vuosia asuu sen kaa.
Siispä hain uutta asuntoo,
se jopa kohottas mun kuntoo.
Koska mä alkasin pyöräillä,
terveyteni kans hyöräillä.
Ei menis rahaa bussilippuun,
vois ehkä jopa sijottaa kultahippuun.
No asunto ei kovin äkkii vaihdu
eikä mun varautuneisuuskaan pian haihdu.
En taida kolmoshuoneen asukkiin enää luottaa-
se mulle vaan verenpainetta tuottaa.
Jospa valituksen lopettasin tähän,
hillitsisin kiukkuuni vähän.
Onnistuuhan se, tiedän sen –
kuten senki, et v…..luu siedä en.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti