Virtaa, virtaa, enemmän virtaa

Olen saattanut tämän ennenkin mainita, mutta saan ihmisistä energiaa. Virtaa. Jopa enemmän kuin elintarvikkeista.

Tämä päivä on vasta hädin tuskin ylittänyt puolenvälin, kun olen jo täynnä virtaa. Olen ehtinyt tehdä jo vaikka sun mitä täyttääkseni energiapankkiani ja pääni kuhisee ideoita, joiden avulla saisin kenties edistettyä työllistymistäni tai ylipäätään hyvinvointiani. 

Aloitin päivän etäkahveilla erään LinkedIn -verkostoni jäsenen kanssa todettuamme noin kuukausi sitten meillä olevan useita yhteisiä mielenkiinnon kohteita - ja sivumennen sanoen hän on myös suurinpiirtein samoja ikiä kanssani. Jonkin ajan kuluttua tästä puhuin puhelimessa rekrykoulutuksen järjestäjän edustajan kanssa. Pyöräilin kaupungille tapaamaan entistä työkaveriani Marttakahviossa. Kotiin pyöräillessäni sain puhelun paikasta, johon olin laittanut avoimen työhakemuksen ja puhuimme tilanteestani. Sen jälkeen kirjoitin muutamat kommentit LinkedIn -julkaisuihin ja nyt istun tässä kirjoittamassa tätä. 

Iltapäivän puolelle käännyttäessä viestittelen vielä Tori.fi -kauppojen tiimoilta ostajaehdokkaan kanssa, mutta muuten taidan keskittyä siihen välttämättömään pakkoon - ihmisen ollessa psykofyysinen kokonaisuus, myös ruokaa on syötävä voidakseen hyvin. Vaikkakin saisi akkujaan ladattua pääasiassa kanssaeläjistä. 

A change is gonna come... Muutosten tuulet puhaltavat.

The new era has began. Uusi aikakausi on alkanut. 

Muutan blogini. Blogini on asustanut vuodatus.netissä aina kivikaudelta lähtien - tai siis... vuodesta 2006. Nyt, kun parin vuoden tauon jälkeen jälleen innostuin bloggaamisesta, joku heittelee kapuloita rattaisiin. Nyt, kun runosuoni sykkisi oikein kunnolla, paperit ja kynät viedään edestäni. Tai siis näin modernia aikaa kun eletään, vuodatus ei ole toiminut reiluun viikkoon eikä ylläpidon yhteystietoja löydä mistään. 

Olen flirttaillut Bloggerin kanssa jo vuosia, vuosia sitten, mutta silloin päädyin kuitenkin pitkän tuumailun jälkeen edelleen vuodattamaan tekstiäni. Nyt tilanne on se, että tekstiä syntyy. Ja kun tekstiä syntyy, se pitää saada myös jonnekin muualle kuin vain pöytälaatikkoon. Heti. En voi odottaa purppasemaan, innostumaan ja höpöttämään pääsemistä päivä - jopa viikko - tolkulla. Siispä kärsivällisyys ei tällä kertaa ole hyveeni vaan siirryin sanoista tekoihin ja muutin. 

Entisten tekstien mahdollinen häviäminen toki harmittaa, niitä kun ei ole ymmärtänyt tallentaa mihinkään. Ja siellä oli joitakin helmiä, let me tell You. Etenkin viimeisimmiltä vuosilta, totta kai sitä tekstikin parantuu harjoituksen myötä ja oma tyyli löytyy. Voi että niitä alkuaikojen tekstejä... Mutta jostainhan sitä jokainen aloittaa... Pitänee silloin tällöin käydä kokeilemessa, saisiko vuodatus sivunsa pystyyn edes siksi aikaa, että saisin tekstini talteen. Toki tuon riskin on tiennyt luottaessaan ilmaiseen blogialustaan. Nyt olen viisaampi enkä jätä tekstejä vain blogin varaan. 

Hyvä puoli tässä on se, että minua aika ajoin vaivaava liika harkitsevuus - jotkut voisivat sanoa jopa jahkailu - viskattiin nurkkaan häpeämään. Ja kun sopivasti luin tänään suomen kieleen pesiytyneestä ilkeästä ilmiöstä (ehei, se ei ollut ruotsalaisittain kirjoitettu päivämäärä eli se, että päivämäärä kirjoitetaan ilman jälkimmäistä pistettä) anglismista, niin yritän osaltani vähentää englannin käyttöä tekstissä. Hyvä alku on jo se, että blogin otsikko vaihtuu - ensin aioin nimetä blogin I´m so excited 2.0:ksi, koska vuodatuksen blogi oli I´m so excited, mutta sitten keksin kuitenkin nasevan suomenkielisen vastineen. En voi luvata lopettavani englannin kielen käyttöä teksteissä kokonaan, koska joskus tunteikkaat tekstit syntyvät niin, että siellä on muutama englanninkielinen sana seassa. Onko englanti sitten tunnekieleni? Mene ja tiedä. Yritän kuitenkin vähentää. Ja saattaahan olla, että joku teksti vastaavasti on sitten täysin englanninkielinen, niin kuin joskus menneisyydessä vuodatuksessa. 

Niin. Ja tähän loppuun uuden blogin aloittamisen kunniaksi pikku pyyntö: kirjoitathan sinä sentään päivämäärän oikein suomen kielen kieliopin mukaan? 1.3.2024. Eli 1.3. Luetaan ensimmäinen kolmatta/maaliskuuta eli tavallaan päivämäärät ovat järjestyslukuja - ja jos päivämääräksi tarkoitetusta lukurykelmästä jätetään jälkimmäinen piste pois, siinä ei ole enää kyse järjestysluvusta eikä sitä voi lukea päivämääränä. Tämän opin Kotimaisten kielten keskuksen Kielikello -julkaisun aiheesta kirjoittamasta ohjeesta.

Niin. Tästä se nyt siis alkaa. Loppu on uusi alku. Innostun. Elämöin. Purppasen.

Niin.