Vietin hänen kanssaan tunteja

Tutustuin eilen uuteen tuttavuuteen, Sallyyn. Jokin hänessä veti puoleensa. Kovasti. Vietin hänen kanssaan aikaa tunteja. Tuntikausia. En malttanut laskea häntä käsistäni. Lopulta oli kuitenkin pakko - pitihän minunkin nukkua välillä.

Ensisilmäyksen loin häneen Joensuun pääkirjastolla arviolta pari viikkoa sitten. Vihreä tekee minulle hyvää, ehkä se viehätti. Samoin särmikkyys. Omaperäisyys. Kontrastit ulkomuodossa. Esittely tapahtui juuri oikealla kaavalla ja minut saatiin kiinnostumaan. 

Sillä esittelyänsä lainaten "mitä outoa siinä on, mitä hän teki. Hän vain toteutti isänsä toiveen - heitti hänet roskiin, kun tämä kuoli. Nyt Sally on yllättäen kaikkien huomion keskipisteenä, eikä kyse ole vain mediasta ja poliisista. Jostain menneisyydestä, jota hän ei muista, nousee uhkaava varjo." Tämän kirjan esittelyteksti takakannessa on - houkutteleva. Kansi kokonaisuudessaan on houkutteleva...

Liz Nugentin Särmikäs Sally Diamond on... Koukuttava? Kierohkolla tavalla samaistuttava? Yllättävä? Odotuksia herättävä? LÖYTÖ. En ole vielä lopettanut Sallyyn tutustumista, mutta minun piti jo päästä kertomaan teille hänestä. Kehottaa teitäkin tutustumaan häneen. Suositella teitäkin tutustumaan häneen. Pakottaa en teitä voi tutustumaan Sallyyn - mutta voin antaa vahvan suosituksen. Itse aion tutustua myös Sallyn luojan muihin teoksiin. Särmikäs Sally Diamond! 

Katsaus menneisyyteen

Etsin tiettyä tekstiä koneelta, mutta en löytänyt. Jatkan etsimistä paremmalla aikaa, keskellä yötä ei ehkä kannata supertuloksia odottaakaan mistään. Löysin kuitenkin jotain - todisteen siitä, että nuorempana olen osannut myös suuttua ja olla vihainen 😮 Siinäpä taito, jota pitäisi ehkä harjoittaa enemmän nykyäänkin - kirjoittamisen ohella.

Sulake multa kärähti

luolanainen mussa kai ärähti

ku kämppis alko isotella

mulle syyttä vihotella

Mikä se luulee mun olevan?

Pitäskö sen ottaa yks D…an?

Mitä hemmettiä, mitä piruu

se antaa mun vihas viruu?

Nyt mä nääs sitä inhoon

toivottavasti vaipuu het’ unhoon.

En oo sille tehny mitää

mut en voi sopuukaan väkisin yllä pitää.

Ku se mua syyttelee vaa

en voi vuosia asuu sen kaa.

Siispä hain uutta asuntoo,

se jopa kohottas mun kuntoo.

Koska mä alkasin pyöräillä, 

terveyteni kans hyöräillä.

Ei menis rahaa bussilippuun,

vois ehkä jopa sijottaa kultahippuun.

No asunto ei kovin äkkii vaihdu

eikä mun varautuneisuuskaan pian haihdu.

En taida kolmoshuoneen asukkiin enää luottaa-

se mulle vaan verenpainetta tuottaa.

Jospa valituksen lopettasin tähän,

hillitsisin kiukkuuni vähän. 

Onnistuuhan se, tiedän sen – 

kuten senki, et v…..luu siedä en.